lauantaina, maaliskuuta 02, 2013

ei vaan pysty

Aamulla jännitti aivan liikaa, aamupalalla en saanut syötyä paljon mitään. Vatsa meni ihan sekaisin jännityksestä, onneksi Jonnalta löytyi lääkettä ja pystyin yleensä lähtemään kisapaikalle. Kisapaikalla huomasimme, että meidän vuoron alkua oli siirretty 30 minuuttia myöhemmäksi ja siitäkin myöhästyttiin 20 minuuttia. Kolmen sarjan harjoitusammunta meni aika hyvin ja sain ihan hyviä suorituksia aikaiseksi. Kisa lähti käyntiin erittäin hyvin, jännityksestä huolimatta. Kaksi ekaa sarjaa täydet ja sen jälkeen pakka hajosi täydellisesti. Ammuin 21 pisteen sarjan ja sen jälkeen oli lähes alamäkeä loppupäivä. Puolivälissä kasassa 141. Kärki ampui samaa vauhtia eli menestyminen kisassa oli täysin omissa käsissä. Tauon jälkeen osuminen vain huononi, tähtäykset venyivät, enkä saanut edes laukaisua lähtemään. Ammuin yhden 19 pisteen sarjan ja sillä pilasin mahdollisuudet nousta ylöspäin tulosluettelossa. Päivän pisteet 280, kahden päivän jälkeen kasassa 562. Kärki 576, kakkonen 569 ja kolmonen 565.
Jonna käy tiukkaa kamppailua kisan voitosta, on kahden päivän jälkeen hienosti toisena, vain muutaman pisteen kärkeä perässä. On ollut hienoa seurata Jonnan ja Latvian tytön kisaa vierestä. Ei oma konttaaminen harmita niin paljon, kun yksi omista ampujista pärjää.
Kisan jälkeen kävimme jälleen syömässä paikallisessa pikkubaarissa ja tulkkina jälleen Leskisen Timo. Baariin alkoi kerääntyä myöhemmin porukkaa katsomaan Barcan ja Madridin futismatsia, molempien joukkueiden kannattajia oli paikalla. Eikä mitään tappeluita, sulassa sovussa siellä olivat. Tunnelma oli katossa, kun peli alkoi ja maaleja tuli. Illalla kävimme vielä opastetulla Segorben kierroksella, tutustuimme muiden maiden ampujien kanssa eri museoihin ja nähtävyyksiin, joista meille näytettiin elokuvia. Minä en ollut kovin kiinnostunut katsomaan härkäjuoksusta kertovaa elokuvaa, olisin mieluummin katsellut oikeita härkiä. Toivotaan, että en huomenna jännitä aamulla yhtä paljon kuin tänään, koska kisa alkaa jo klo 8.00. Olen täällä miettinyt pitäisikö minun lopettaa kilpaileminen kokonaan ja keskittyä vain valmentamiseen, sekä kisojen valokuvaamiseen. Se ei jännitä niin paljon.

Ei kommentteja: